Päivän puutahramiäte.

Näin keväimellä on tämä elo mielenkiintoista. Säätiedotuksesta tulee suurarvonta ja yöt joko ovat tai eivät ole kylmiä. Jotain paleltuu väkisin. Eräillä onnellisilla on kasvihuoneenrääpäle, toisilla minimalistinen muovilla katettu -hmm- "kasvihuone". Eräät ovat timpuroineet rakennusmuovista, rimoista ja sen sellaisesta vaatimattoman kasvipalatsin. Minulla tuo mainittu minimalistinen "kasvihuone". En muista, millä nimityksellä sitä Miesten Tiimarissa myytiin. Sinne olen joka tapauksessa murjonut suuren osan kasvatuksellisesta osastostani. Eräitä idätettäviäkin jopa.

Illalla kun perkasin kukkoahvenia hampaat kalisten, niin mietiskelin tätä joka helvatan kevät heräävää agraaristen vaistoje paljoutta. Omaksi iloksi? Näääh, lähinnä rasitteeksi. Lähdepä reissuun kesällä, ajattelet koko retken ajan, että muistinko kastella tarpeeksi, laitoinko etana-ansan, mihin jätin hanskat ja onkohan tomaatinraakileet maassa kun palataan. Aivoille ehkä muutakin hommoo ajomatkan ajaksi, ainakin siihen asti, kunnes ensimmäinen peltipoliisi vilkuttelee tienposkesta suoraan silmiin...*POF* Puolisokeana kiroat koko puutarhausharrastuksen.

Viime yöksi kiikutin kynttilänpätkän muovihuoneen alatassille. On oiva hallantorjuntakeino. Palaa pössöttää koko yön ja kasvannaiset eivät pääse paleltumaan pilalle. Tomaatti kun on pikkuisen pakkasherkkä. Auringonkukkanenkaan ei ollut ottanut toissaöisestä karaisusta nenäänsä. Ainoastaan yksi lehti lurpattaa ja toinen on poikki, mutta veikkaan niiden olevan kuljetusvammoja.

Sisätiloissa pavut ovat heräilemässä mullan uumenissa. Ehkäpä saan kohtapuoleen niitä ulkotiloihinkin. Lannoitetta pitää vähän ostaa...tai ehkä paljon, riittää sitten ensi tai tuleviin vuosiinkin. Osa pavuista odottelee kylvöä suoraan maahan, samoin herneet. Herne on sen verran nopeakasvuinen, etten sitä taida edeltäkäsin kasvatella. Basilika odottelee koulunpenkkiä ja ulossiirtoa. Osa saa asua tässä köökin akkunalla. Työhuoneen ikkunalle en tuo mitään, koska kastelen suuremmalla todennäköisyydellä läppärin tai tulostimen kuin kasvit. Olen sen verran tohelo.

Koristekukkaosastolla on lähinnä kehäkukkia ja harjaneilikoita, auringonkukkaa sekä joku ihmeellinen sekoitus. Unikkoakin, ruiskaunokkia ja jotain muuta, mitä olen tuonne sipaissut. Sekä suunnitella tietenkin mihinkä kohtiin sitä hautailee etana-ansansa. Olutpurkki, johon jätetään olutta, joka on höystetty Fairylla tai vastaavalla. Kirvoja suhautellaan persaukseen toluliuoksella. Mäntysuopa on oivallinen ja luontoystävällinen sekin. Mutta näitä mietitään sitten, kun on tämä kasvatustaistelu käyty siihen asti, että saadaan nuo esikasvatetut sijoilleen.

Sitä odotellessa kävin parit marketat silmän iloksi. Se vaan on sen sortin kukkanen, että vanhat kukat pitää nyppiä irti, että kukinta jatkuu.

Täytyypä mennä kaivamaan kirjahyllystä muutama puuntarhaamisopus. Heti keittokirjojen jälkeinen kolme metriä on puutarha-, luonto- ja eräkirjaa. Kahvin kanssa on näissä olosuhteissa erinomaista nauttia parit puutarhaoppaat!