Oloni on surkea. Taimipopulassa ei ole tapahtunut mitään kummallista, mutta oma oloni on lentsuinen ja vähän höynähtänyt. Joko minulla on silmissä vikaa, tai sitten jonkun kasvin siemenhöytyvät todellakin purjehtivat vastatuuleen.
Teimme yllätyshyökkäyksen taimimyymälään. Silmu Virkkalassa palvelee aina yhtä pieteetillä ostosreissulla olevaa keski-ikäistä pariskuntaa. Mukaan joutui kaikensorttisia kasviksia. Kahtelen mitä tästä seuraa. Teimme kylvötöitäkin ns. alapihalla. Tuskin monikaan niistä siemennyksistä kilvoittelee kukintaikään, mutta kylvetty on. Perkules! Ja pottitaimet alkavat olla istutusta vailla.
Eilen hokasin, ettei ole mikään turvassa. Seinän viereen asettelemani dynot (suurkeittiöpakkaukset, joihin olen kylvänyt) olivat kastuneet. Matalin jo aivan uimasilleen. Sitä piti valuttaa, etteivät siemenet huku. Ja eilisen sateessa hillumisen jälkeen heräsin tänään rahisevana ja kuumeisena. Tietenkin viikon ainut aurinkoinen päivä.
Kahvinpapuja löytyi kaapin periltä. Parasta ennen päiväyskin on mennyt umpeen jo muutama tovi takaviistoon. Joten käytän ne askarteluun. Eläköön mielikuvitus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti